Enkhtuya: Avstrali ruu japanaas yavah arga zam 1, 2


Avstrali ruu japanaas yavah bol-1 deh arga
Angli helnii 1 jiliin surgalt ni 5500-9000 au dollar.
Ene surgaltand yavahad, ehnii hagas jiliin surgaltin tolbort 2750-4500 aus dollar (surguuliud ni surgaltin chanaraas bolood tolbor ni oor oor ) tolno.
Ongotsni biletnii mongo, eruul medniin daatgal (1 jiliin) ig toloh mongonoos gadna tend 1 jil amidrah mongonii batalgaa gej dansandaa 30,000 aus dollarig 3 sar hadgalsan baih heregtei baidag.
Mun, ene 30,000 dollarig (50 say orchim togrog) yamar orlogo, ashgaas olsnigoo batlah bichig barimt (tsalin, bair yumaa zarsan, mon zeel avsan baij bas bolno) zaaval shaardagdana. Mun, ene 30,000 dollaraa aav eej ah egch duu nart ni hadgalamj baigaa bol ted narigaa supporter ( tetgegch) bolgoj burduulj bolno.
Ene angli helnii 1 jiliin surgalt ehleed toloh surgaltin une ni gaigui bolovch nogoo talaas 30,000 au dollar buyu 50 sayin batalgaa burduuleh ni jaahan hetsuu yum shig sanagdsan.
Jishee ni oorsdiin buh hadgalamj niileed 50sayd hurehgui ued, honogoor huutei zeel avah boldog geh met.

Avstrali yavah – 2 dahi zam
Angli helnii beltgel (3 sar, 6 sar baih ni tani angli helnii tuvshinees shaltgaalna, helnii beltgeliinhee surgaltin tolboriin hagasig tolno) + college yumuu baklavar, esvel magistrt surahaar (ene ni meregjil bolon surguuliin chanaraas shaltgaalj 10-15,000 dollarin hagasig tolood) yavah arga yum.
Ene arga ni vizee meduulehdee deerh 2 surguulidaa toloh mongoo (helnii beltgel ni hagas tolbor ni oiroltsoogoor 2-5000 dollar, daraagin surguuli ni hagas tolbor ni 5-8000 dollar , eruul medniin daatgal ni bas 1-2000 dollar, ger bulee avch yavj boldog ba zaaval gerleltee burtguulsen baih ni chuhal, ger buliinhee hunii eruul medniin daatgalig bas tolson baidag uchraas bankni batalgaag zaaval gargaj ogoh bolovch surguuliinhaa tolbort ih mongo tolson baigaa bolohoor viz ni garah magadlal ondor gesen.
Viz garaagui tohioldold surguuli ni tani tolson mongiig 100huvi butsaaj olgodog boltoi.
Ene vizeer ih mongo tolj yavj bgaa ch gol ni ger buliin hunee avaad yavna, ger buliin hun ni ajil hiih erhtei baidag yum baina.
Surah hun ni doloo honogt 20 tsagiin ajil hiih zovshooroltei ba, ger buliin hun ni full tsagaar ajillah erhtei. Mongoloos irehdee or zeelgui hureed irj chadval ene ih zugeer sanagdsan.
Huuhedtei bol ehleed huuhdee orhiod ireh ni zov. Ehnii ued huuhdee sanah huuhed chin aav eejiigee sanah asuudal garna, setgeliin beltgeltei baih heregtei.
Huuhed tsetserlegt ch ondor une tolno, surguulid ch ondor une tolno. ehleed oorsdoo amidrah uchraa olood, hiih togtvortoi ajlaa olood, tegeed huuhdee iruulbel zugeer baih.
Eej aavigaa ayalalin vizeer avaachaad huuhdee haruulj baigaa humuus baina lee. Oirhon baidag emee nart odriin 20 dollar ogood huuhdee haruulj bgaa humuus baidag gesen. Gehdee bairni mongo hunii toogoor osno gedgiig martaj bolohgui.
1 ger bul 1 bairand bish, 1 bairand ger bul bolon, gants bie oyutnuud geed neg bairand neleed oluulaa amidarna gej tosooloh ni zov.
Neleed bolomjtoi bolsni daraa zovhon ger buleeree haluun am buleeree amidrah bolomjtoi bolj irne.
Avstraliin Sydneyg japanaas ochij bgaa humuus (mongoloos ochij bgaa ni ch yalgaagui) Amerik shig Japan shig gyal tsal shil toli bolson tseverhen baruunii hot gej tosoolj ochdog baih, mongoloos irsen olon hun Sydney ni zavaan hot bna, hogtoi, hyataduud duuren gej golood shokond oroh yum bilee. Sydneyd angli hel bish hyatad hel l sonsogdohod bitgii shokond orooroi, bitgii gutraarai. Naad humuusiin chin angli hel avstrali huniihee duudlagaas tseverduu, oilgohod dohom sanagdsan.
Hot tolovlolt, nogoon baiguulamj, suuj amrah park, huuhed togloh park geed magtval magtah yum ih bii ch, yag hotin tov ni duuren hyatad taivan, hong kong singanuud, hotin tovdoo china town, china market, china hoolni gazruudad angli hel saitai 2,3 dugaar ueiin (avstralid torson, osson) hyatad solongos, aziin buh l orni zaluus duuren ajillaj baina. Hotin toviin bair, bairlaluud, delguuruud, guanzuud ni mongotei hyataduud hudaldaad avsan, hyatadad baigaad bgaa ch yum shig setgegdel tordog ni nuuts bish. Ene ulsin ezed ni , sharuud ni haana amidardag, ajilladag yum boloo gesen bodol torj baisan.
Odriin tsagaar barag haragddaggui sharuud ni oroi 6gaas hoish baar pubandaa duuren haragdah yum bilee. Namhan namhan bietei shar humuus baidag yum bilee.
Livan, enetheg, pakistan, italiud, philipinnuud geed, baihgui undesten tend algaa. Neg neg gazar tovlorood amidardag, oor ooriin ulsin delguur guanz neegeed ooriin ulsdaa amidarch bgaa yum shig amidardag gesen.
Mongolchuudiin tovlorson Wolli greek gej gazar baidag gesen. Ochij bol uzeegui. Suuliin ued Gegeeneer mash olon mongolchuud nemej ochij baigaa.
Avstraliud japanuud shig huviin house hudaldaj avch nasaaraa bairnihaa zeeliig tolohiin toloo ajilladaggui gene.
Hamgiin shine horoolol, hamgiin suuliin ueiin bairuudig tureesleed (bayan uchraas) nasaaraa tureesnii bairaar amidardag gene lee, hunees sonsson yaria shuu. unen hudlig medehgui.
Sydneygees busad hotuud ni tseverhen saihan gesen, harin ter hotuudad ni ajil oldoh ni hovor baidag gesen.
Sydneyd amidrach bgaad Melburn Brisbane hot ruu yavlaa, shiljee, nuulee geh mongolchuud bas baisan.

Advertisements

Хариулт үлдээх

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Өөрчлөх )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Өөрчлөх )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Өөрчлөх )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Өөрчлөх )

Connecting to %s