Galzuu hunii udriin temdeglelees-Gaj chavka nariin tuluulul


Galzuu hunii udriin temdeglelees-Gaj chavka nariin tuluulul

Yooyo humuus neeree hugjilteimaa. Huuhedgui nuhurgui neg siv single gonbiin gozon biye avgai buun zavtai haa saigui guliyalj yavdag zavhairahad belen bjidag yer n amidral ch gui bosgoson buteesen yumgui tarhi n avax yumgui tui mai gedgiig zurgaas n haraal medchihdeg gjishw mundag yumaa. Yah geed bdyn boon bonustai geheer uhaan aldaj oichool paah huuhedteimuu edr, heddehiig n yarij bn gej klapaniig n haalgaj ailgadiin haaya, haha.yadgiin bul muutai osgosondoo bantaad hugshin muu ijii aav n hunii gart orohoosoo omno geed huls hudulmuruu shuluulj huuhdiig n harj uguh gj hicheedeg l bga biz

mgld huuhedtei ulsuud hurgej ugult avalt, ugluu oroin urtasgasan cagaar haralt edree endehiih shig sxn shiidcen yum bhgui buh zaluu ger buluud cecerleg surguuliin baga angiinhnaas bolj hyamraastai, ah duu nar olontoi bj taaraad ted nariig n bas gaigui usguj amjsan bsn ulsuudiinhaa demeer l neg ajlaa ayataihan shig hiih bolomjoo bosgood yavaa ulsuudiig medjuga medjuga. Eej aav mini coon huuhedtei bolohoor olon huuhdee zovj usgusun yaduural amsuulsan odoo or shiree tul geed yalarhaad bdg hadam taliinhan shig hundreltei borog ulsuudiig bodvol zee naraa utluh nasand shine turliin az jargal amsuuldiin geed nadaas hurtel haramlaad l boon bayar bolool yavjeediin tomorsnuudiigaa salgaj avax gej ahij byachanuudiig n uildverleliin damjlagaas gargaj uguh gej biyee hed huvaahuu geel toonii mashin bariad yavjeediin yah geed bdyn.

Asia huuhen bolj tursunii mini tuluu avgain uureg iim tiim gej novshirdog amjilt gargahaar ataarhdag arai nadaas udaan bolhi setgedeg aimaar dayargaatai neg bariin suul bloo bla nadaa. Gezegt bar bolgoj ehneree evddeg emegteichuudiin yertunciin talaar ehnees n zaalgahgui bol bolq nuhriig olon jil hundelj deedelj Batganiih n tolgoig hiilgej zunduu l ard n suulaa dag. 15 jil baasnaas deer yum olj doloolgohgui zunduu l tsag alduulsan dag. Odoo bolooshdee. Arai iluu n az jargaliingaa tuluu hudulj ehlehguin bol sul hunuusiig dagaj sulraltaad yavaad bh uurt ch tamtain.
Hun harahad nuhurtei tsarailsan amidralaa avch yavah gej guriisen arduur n azgui tahianuud n holgood saldgui az jargalgui olon l ger buliin sahaltai sahalgui hugshin zaluu bandi naraa chisen urh tolgoilj usee tsaital gurvelzuj yavaa mgl chavka nariin jishgees harval hamaagui ih az tushsen bsoon bsan.

Amnii hishig n dendchiheer bas ayataihan huuhen bhaar humuus chini biyee uneldeg bh gej hardaad odoo tegsiimaa tegsiin yah geed bdyn uurtuu itgelgui er tushij teriig n bii bolgoh gej huchleegui minii ch omgolon zangiinh biz olon jil guilgaj araasaa guilgej sogduulj buur suuldee uiluulj nulimsiig n barj bj orovdoj suusan minii 18 nasnii mangar shiidver odoo harahad uhuurdmuur. Oroitoj nmg gargasan eceg ehiin mini ach zeegee harah gej yarsan setgel bas uhen hatan araas huuculduj suuldee huniig huch hereglehees ch bucq boltol n zovooson minii daviluun zangaas ch bolj hangalttai huchinduulsendee. Ter uyed bi yadaj 20 gartsan hoolondoo hurtsen bsn bol hezee ch bur hezee ch huntei suuhsan gej bodq bh bsn bha haha.

gaj gargalgaa gj oilgoh hun bdg l bh bi uuruu hurtel iim husleesee aidag bsn, gehdee 6 & the city-g uzeed gajig avgai nar bas bdyn bniig bas gancaaraa bishiim bnyga medsen.
hussen ch helj chaddaggui huuculduud araas n yavj bardgui husel moroodol gej hund bas bdgiin bn shd. Huuhduudee harahaar bas yosolj avsan nuhruus oldson bolohoor hugiin standarttai humsuuded bol toogdoh neg shaltgaan boldog n unen ter jishgeer ch yavj eriin bool geriin zartsaa tugs hiideg bla. Yadaj hairlah setgel byalhaj halhiin harhuugiin saihniig bahdaj bui uyed eniig tegj uuriiguu emtelj egdyucej bish buun bayar duu ayalaal hiih bsn bh. Sain eej sain ehner yavsiim shw, uuluh yum gvl nuhruu l goldog bsn hundleliig hucheer bii bolgohguigees caash baharhmaar huntei uchrahiig er emgui bugd l husdeg shd, hynii husdegiig l husdeg bsn l gej boddog. Huuhnuudiig iim tiimeer shinjihiin umnu uneheeriin ter huuhniihee zindaand hurch davj garaad hairlagdaj chadahaar hemjeend esehee erchuud ch bas anzaarch uursdiiguu hugjuulj bh heregtei shdee, uul n mani hashir ih hicheedeg bsoon bi medjuga, bargiin huuhend baraadahgui oldohgui l zaluu bolj tuluvshsun daanch nad shig hund yavts n arai udaandaad boldgui bsyn hun bur hurdan oilgoctoi sergelen smart ovsgootoi bh albatai ch bish dee, bolomjiin hemjeend bga normal hunees arai iluu chadavhtaig n uneldeg minii bas eceg ehiin maani onclog uund nuluuteil bh.
Gehdee golon golon hamtdaa udaan uragshlaal bsn dag.
Gehdee bi baruund ireed eh eceg er nuhur elgen sadnuudiin maani buh nasaaraa itgej unemshsen zuilees tas uur yertunc baij boldogiig, emegtei hunii erh chuluu independence-g deedeldeg uls tumnuud ch baij bolohiig medersendee aztai bas azgui. Bahdam sxn er bii bolgoj bayar jargaltai yavax shiidver gargahiig hicheeseen, uud n tatah processt uchnuun jilee barsan ur dun ch garsan gehdee l nadaa iluu zuil heregtei bn shd. Ene minii dutagdal bas davuu tal. Tendee l zogsoh yostoi bsnuu gvl bas l hetsuu nad shig hund taarah ch gui. Baingiin chireestei guldraastai bdlaas tur angijrah hoorondoo baruunii soyol devshiluudees olon bolomj olj harsan minii buruu.
Gadaad nuhruuruu l visa avhuulaa biz, tejeelgee biz, nuhur chini gadaad l biz gej hardagchid bas l bj l bdyn tiin tiin yah geed bdyn, Yadiin gadaad nuhruur hamag yumaa shiiduulsiin gej adarmaar ch dotroo bol helee gargachaal bi uuriinhuu chadlaa hurgeed bas ene ulsiin eyereg shiidveruudiin buyanaar ene zeregt hursiin yadiin bi mgl nuhruu ch bayan orniihnii jishgeer amidrahad suralcuulsiin araas n ah duu nartaa ch buyan bolj bsny huchind erguuleed uguujiug n hurteed yavjiigaa hamgiin ih hatuurhsan hal uzuulsen duu nar maani hamgiin sain yavjiigaa. Hamgiin ih harj uzsen hog novshnuud odoo boltol uursdiiguu ch uud n tataj barq olbon carailaad hool goridood bultelzeed suujiigaa ene buhen nadad ih turshlaga avchirsan. ih olon jil orj bj huntei haricah huuhdee humuujuuleh dadliig suulgaj eheljiine.
teriig maani uneleh neg n bdg l biz nad hamaagui. Toostoi tortogtoi mgldoo edleh bolomjgui bsn olon zuils medersen uzseen uundee bol talarhaltai handdag teglee geed mgldoo hairgui bolchq. Ochson ayalsan ulsuudaasaa ih yum olj medseen.
Gol n Daanch teed olj harsan bolomj buree bololcootoi bga deeree heregjuuleh geheer hocrolttoi yavaad bga humuusiin aya tal harna zuvshuurul avna oilgotol n uhuulna gseer btl uuruu ch uur hurchihiin erchuudiig tulhuurdeh erdemd turshlagajih gej uilee barsan on jiluuddee haramsahgui ch momentiig n ungurtul hoish suudag udaan setgedeg huniig gavshgai zangaar nuhuh gej gajigtsaar btl yadargaanii tuild hurlee shdee. Teed nemer bolq yadargaanuudiig bugdiig n hayaad uuriinhuuruu shiidlee gej gon gon hiildeed salq, udq uzuulj haruulah ur dun garaad minii zuv bsn n batlagdanguut saad boljiisnoo medq bulaalcaldaad huvaalts gej daramtlaal esvel bugd duuraih gej yadmagtaad zaaval minii gargasan nariihan jimeer bugd bagtalcq araas guildeed za boliyo ta nar zamaa zasaad urgeljluuleed bjii geed dahiad uur yum ruu oroh geheer zavchlahad tuslah hun hereg bolood bdg, garaa n ijil bsn nuhduud bol gai tariad gancaaraa idej uuh geed negiigee iluu garchih vii gehees shees n goojih geed unen dayrgaa. Gehdee ch jijhen bolovch sergelen commun-iin uguuj ihee. Huniig hudulguj chaddag setgeliig n uyaj chaddag ih ezdiin arga barilaas surch sudlah geed chuham zavgui kk.

Yadahad hajuudah yum hardaastai haviin humuustei uulzuulq hav daraad suujaah sanaatai, hani ijil n asuudaltai bhar hunii amjiltiig hoish n tatdag gej meddegguimuu haashaan ih l turshlagagui zaluud ehner bolj ochsiim shig bgan, bi bol baliar gar uuruu uchriig n olj surya gej odoo ch bodq husej ch bgagui bolj ugvul zailchaasai l gesenshw yum bodool suujidag bas alia, avgai nar chini nuhruu aldqn tuld uchnuun esee uhuulj amidardag bhd uhchuul nadaa sadaa bolq amar ch yumuu gsn sheeg hun asuuval uruvdultei carailahad nemertei ch yumuu salj malj bas statusaa buuruulj bhaar geel unen unguc boddog bsn bgan shw haha. Aman deer garch irq l bolohoos uhcheesei gej bodogduuldag ulsuud hadam talaas hed hed bnaa ard n bas l avgai huuhed uursdiinh n urgeljlel yavjiigaa gedgiig oilgohgui, uur hun tedniig zovlongoos n getelgej uguh albatai ch yumu, neg l ih zovlongiinhoo tuluusiig ahtai n huutei n oroocoldson gemgui avgaincaraar baragduulah gej oroldson yadargaatai ulsuud ehendee ch uruvddug bsn ugdug l bsn odoo bol zugeer l ted asuudlaa shiidehiin orond songoltooroo zovlongoo edleh durtaim bn gsn dugnelt hiij bga.
Amidraliin argagui baidlaas boldiin boluu gsn chini archaagui zan suulgatsan eceg uvgudiinh n setgec balag bol ugaasaa arilshgui tolbo uldeecen deer n niigem soligdoltiig hundeer tusgaad avtsan uursdiiguu uruvduhuus uur hiij chadah yum-aa temtreh bilgiin nudgui bolgood hayatsan iim dooroos ehelj bga humuust ih yum zaaj uguh gej dooshoo orolcoj cag naraa mungu tugruguu zaluu nasaa zartsuulj bsn bi ch uhaan muutai l bj albagui shde zayagdmal tuvshind kodchilogdcon ter yaduu setgelgeeg n uurchluh gej ter neg bulgerheg ulsuudaas hed guravt n bolomj ugluu ulgerlej hoshuuchillaa uzuulj haruullaa uursduu ulguud avchih negen n bn uudgui muu n bol shalbaagtaa gonshgonood hevtjiisan n hyalbar bn gej l bsn ter humuusiin shiidveriig bi hundetgene shd albadaltai n bish amjilt garahad temuuleh chini tiim amar ajil bishiig n medjuga yum chini.

Yer n teed uuriinhuu hucheer amidralaa bosgoson bla ch uudgui ulsuud bol uursdiinhuuruu l setgediim shig ble de. Yadahad gadartaa jaahan anhaardag huuhnuudiig yavaldah durtai gesen col hairladiin gsn tegeheer gokshin bi hurtel dajgui yashkadchihaar hemjeend unelegdej barj bgam shig bgan shw. Tiin bi biyee uneljiij ajil biznestee amjilt gargasiin yah geed bdyn yavaldchihaar saihan hun bolno olno gdg chini tiim amar yumuu yamar mal sureg bga bish neg negendee tatagdaltsaj goy saihniig n bishirch bj yavalddaggui balai ulsuudiin setgemjeer bol teel taaraldsan nuh hiam bolgon l size n taarsan chanariin shaardlaga hangasan n bhu? Yun aztai banzluud bdyn haha. Ene biye mini duugardag bsn bol amraagaachee amraglahad zav gargaachee ajliin achaallaa diilq bn shde amarch untaachee ajiltnuudaa ashiglaachee angaisan yumnuudiig ajillagaand oruulaachee l geh bsn bh.

Teel neg ezengui guruus belchij yavtal anchid onilj haraal olzlool edr ain, ezen chini heniin ene teruugeer yasan ih tenediin edr yugeed bdyn bi uuruu uuriinhuu huvi zayanii ezen bolj yavah ih az zavshaan oldsond bayarlaj suugaa jiriin negen hun ezemshuulehiinsen gesen husel tas bhgui hugshruud ireheeree l hunii halamj uguilehees naash uhaan suuhgui uhaj oilgohgui zaluu nasnii id haviig hemjeend n tultal amsah gej yarch yavaa hund yasan ih achaa uuruuldiin, emegtei hun iim tiim bh albatai gsn ezerheg noyorholoos oor yum bj boldgiig olood hartsandaa aztai bas azguichuuded bol oilgomjgui l hun.
Negent uuriiguu medlegguigeesee bolj ih olon huleesend gavlaj dungulj amjsan bsnaasaa bolood ih zoliosiig tuulan bj zarim neg huleesneesee angijirch amjaal yavjuga bolohoos ih holiig harj duuhelzej setgel togtq yavaa nad shig hund yer n 35 hurtelee huntei suuhgui huuhed hiihgui l bh bsyn ble. Gehdee ungursniig uurchilj boloh bish huuhduudee bol urgelj zuv shiidver bsn gej talarhaltai handah bolnoo.
husel Temuulel zorilgodoo zartsuulah zaluu nas nadad uneheer baga uldsen bga ch 35+ hurtelee uuriinhuu hurch boloh hemjee ruu tuushtai yavnaa l gcn l bga. Ternii daraa yahiig tenger mini medtugei ter tengeriinhee udirdlagiig n bi uuruu gartaa avah gj hicheeh bolnoo.
Hun har nmg tegj ingej bodoh vii gej neree hicheej uurtuu hatuu handaj yavsan zurh zoriggui uyee davan tuulsan heneggui zungur gar n ingeel zuulegteel yavjiina daa. Aztai damshig shw. Damskaa ch uuruu avchij chadq gevtjiij lol

Хариу Үлдээх

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

Та WordPress.com гэсэн бүртгэлээрээ сэтгэгдэл бичиж байна. Гарах /  Өөрчлөх )

Google photo

Та Google гэсэн бүртгэлээрээ сэтгэгдэл бичиж байна. Гарах /  Өөрчлөх )

Twitter picture

Та Twitter гэсэн бүртгэлээрээ сэтгэгдэл бичиж байна. Гарах /  Өөрчлөх )

Facebook photo

Та Facebook гэсэн бүртгэлээрээ сэтгэгдэл бичиж байна. Гарах /  Өөрчлөх )

Connecting to %s