Australia New Zealandiig sonirhogchdod


Olj chadsan Mgl irged-Ireeduin Portaliin idevhten gishuud:
gegeen- Имейл сүлжээ | mglaus – Имейл сүлжээ | nzmongols – Имейл сүлжээ

Монгол иргэдийн бvртгэл (Australia / New Zealand):

http://www.mongolianembassy.org.au/index.php?option=com_wrapper&Itemid=264

*****************************************

The National Career & Employment Expo – 2009 Adelaide, Brisbane-d yavagdaad duuslaa. Gold Coast, Sydney-iin Career Expo dohson baigaam baina shuu!

Low Unemployment Rate

America dahi hyamraliin noloogoor USA-n ajilguidel 8.9% hurch osood baigaa bogood tsaashid ch 10%-d hureh prognoztoi baina. Boditoor 8.9%-n uzuulelt ni ajil haihaas zalhaj PT-n bolon casual ajil hiij ehelsen america irgediig oroltsuulbal 15.8% baigaa bogood baidal oiriin hugatsaand saijrah shinjgui bgaam bn.   (www.orloo.info)

Tegvel ongorson doloo honogt Kevin Rudd-n ZG hyamraliin esreg yavuulsan ajliinhaa ur dung baharhaltaigaar temdeglej ongoruullee. Australia-n ajilguidel 5.9% hurch suuliin heden jiliin MAX-daa hursen ch butsaad 5.4% ruu buuj, baidal saijirch ehleed baina.

* Canberragiinhan hamgiin baga ajilguideltei buyu 2.8% gej burtgegdsen baih yum. 330 myangahan orshin suugchid ni ajil haij baigaagaa burtguulehees zalhuursan uu yasan, esvel ih nerelhuu zolignuud baih ni gej dugnev, hehe.

* Australia-n hamgiin tom ajliin zah zeeltei, UB-s 4 dahin ih hun amtai (4 saya garui) Sydney, NSW maani hamgiin ih ajilguideltei buyu 6%-tai yavj baih yum. Ajil haij baigaagaa ichihgui zarladag orshin suugchidtai yum baina gej dugnev.

* Hamgiin dajgui haragdaj baigaa ni QLD – 4.9%, WA – 4.5% baina. SA, TAS, NT ugaasaa ajil olddogguim baij 5+% baigaa ni tiishee zugleltguig sanuulj baih yum.

* VIC, Melbourne bol Mergejliin ajliin oldots taaruu, jaahan yosorhuu, arisaar yalgavarlah uzliin uner bii l gej duulddag bolohoos oyutnuud bolon har ajil tal ruugaa gaigui baij magadgui gazar shig baigaam. Ajilguidliin tovshin ni 5.6%-tai yavj bn.

Gehdee yer ni l tom hotuudad ajliin zar ni ih ch gesen terniigee dagaad orsoldoon ih, orsoldoh chadvar muutai helgui irchihsen, mergejildee saingui humuust bol songolt baga ni oilgomjtoi l doo.

Dashramd sonirhuulahad ABC -ch baihgui huuhduud hedii hyamdhan ch bai helnii course-r het olnooroo bitgii irtsgeej baigaachee gedgiig zoriud temdeglej helmeer bainaa. Harlah geegui l yum bol Hend asuudal nemeh gej, hend naidaj gadagshilj baigaagaa helgui bogood ajil haih chadvar suugaagui hed ni bodoj baij gadagshilyaa. Hunii omnoos bus ooriinhoo omnoos shiidveree gargaj, husliinhee toloo zolios, ersdel uurehed belen bolson tsagtaa gadagshil gej iishee sonirhogch humuustee anhaaruulah heregteim bn shuu.

Bas Australia-d ireed asuudal ihtei baidag humuus ni buhimdahaasaa iluu busdiin tus demiig avah talaas ni aash zangaa ayatai saihan bailgaj, asuudliinhaa garts shiidliig zovoor erelhiilj surval zugeer haragdaj baina. Ayataihan tusalsan ch tus avah chadvartai humuus bas neleen baidag. Biyee daaj amidrah gedeg togloom bish ch huchtei zorigtoi humuust jinhene erch choloo, ih tom bolomj baidag.

Helnii course-r ireh yavdliig manai site-n hamt olon oogshuulen demjih bodolgui baisaar irseniig yalgasaj unshdag humuust ni dahin anhaaruulya. Yadaj irchihsen baigaa hed ni yamar asuudaltai baigaa talaaraa medeelel iruulj, busaddaa ch bas nemer bolj baigaachee gej zahimaar baina. Jishee n’ australia-d durgui yum u, baga orlogoor amidardag, esvel ogt ajil olj hiij uzeegui humuus ni iim zuil tohiolddog yum shuu gesen seremjluuleg mayagiin yum temdeglej uldeej baival daraa daraagiinhandaa ih tus nemer boloh baih. Tegeed ch buh berhsheel tur zuuriinh baidgiig uhamsarlaj, tevcheer hatuujlaa shalguulj yavaagaa uhaarch, zov zamdaa oroh setgeliin beltgeltei bolohgui bol zuheed l zugeer suugaad baih saihan zav ni haanaa bainaa, hehe.

Ireed sursan ch ERDEMgui, huraasan ch ERDENEgui, hunii gazart gunii hoshuund gunig hurgasan nudeeree buruutan haij suugchdiin huvid buruutan ni australia ch bish, australia-g mongolchuudad medeelegch ch bish, gol ni songoltiig ooroo hiij, zoriudaar beltgel muutaigaar gadagshaa garah gej temuulsen nohduuded l asuudal ni baigaa gej uzej baina. Bas ajil haih chadvar suuhdaa anhaarch, ajliig unen setgeleesee hiideg boloh heregtei. Har bor yumandaa muu yum bol yadaj heltei ireed call center, receiption, operator, shop assistant geed arai deer yum haih talaar setgej baigaachee gemeer baidgiin. Huniig ajil hiih, haih chadvargui bolgoson ni henii buruu ve-g dahin bodoj baij busdad gomdvol tsaashid yah ve talaar handah zug ooroo togtono gej med. Urid omnoh humuus n’ turshlagaa sain huvaaltsaad, oodteihen yavsan bol odiid iim baihgui gej bodogdoj baigaa bol ooroosoo yadaj hoishihuud ni minii tuulsaniig toirch garaasai gesen setgel baih heregtei. Tsag hugatsaa ursaad baina, neg l medehed zuhej yavsan humuusiinhee neg ni bolchihson l suuj baih bolno.

Australia uls bolovsroliin tuvshingeeree delhiid #1-d jagssan, ediin zasgiin osolt, ajil olgoltiin tovshnooroo bainga terguulegchdiin egneend yavj irsen Angli heleer yaridag tsoohon, bayan ulsuudiin neg bogood sanhuugiin asuudalgui Mongolchuudad Amerikaas ch saihan oron baisaar irsen bilee. (busad olon mgl eh survaljuudaas, australia-d suraltsagsadiin temdegleluudees). Ene saihan ulsad ehelj irsen irged maani ene baitugai yum tuulj yavsaniig biye setgeleeree mederch baidgiin huvid baigaagaa golohiin orond baidlaa deerduulehed hun bur baga saga geltgui anhaarch, demjij baiyaa.

* Udahgui Australia NZ-n Mongolchuudad chiglesen, olon hereglegchiin handalttai, user ni oorsdoo hogjuuleed yavdag tom portal nevtruuleh gej baina. Ene ajillagaand bugd idevh gargan oroltsoj, tus buriin profile-g uusgej, medeelel, zaraa soliltsoj baigaarai. odoo baigaa heden bloguudiin taliin tald ni ch hureheer yum hiigeegui, hooson suugaa golmol, shilmel nohduud ni gar biye oroltsoj, ih huvi nemree oruulna gedegt buren itgeltei bn.

https://gegeen.wordpress.com/2009/05/07/low-unemployment-rate/

Eh survalj – http://au.biz.yahoo.com/090507/31/266l5.html

***************************

QLD-d bolson 3-r sariin uulzaltand 40 orchim Mongolchuud irsen yum baina. Tus mujid 80 mongolchuud baigaam baina shuu.
Sydney-d bolson 2-r saiin uulzaltand 200 orchim Mongolchuud tsuglasan ba Wollongong, Coffs Harbour bolon busad area-n mglchuudiig niiluuleed NSW mujid niit 500 garui mglchuud GEGEEN.COM -n shugamaar burtgegdej baisan baina.

Edgeer toonuud barimtjuulsan, yag tag toon barimtad tushiglesen medeelel bish tul irgediin online burtgeld hamragdaj idevh gargatsgaahiig urialj baina.

http://www.mongolianembassy.org.au/index.php?option=com_wrapper&Itemid=264

What’s new on http://www.gegeen.com

2 responses to “Australia New Zealandiig sonirhogchdod

  1. Бушуу болих No English-No Australia «

  2. sain bn uu tanai site ih zondoo heregtei medeeleltei yumaa. bi nohorteigoo australiad surah bodoltoi bgaan.2ulaa IELTS-iin onoogui. ochood helni course-d suugad ogye gj bodoj bn. bi intemediate harin nohor maan pre intermediate gj tovshingoo togtoolgson yumaa. tegehleer IELTS ogohiin tuld bid 2 jil course-d suuh uu esvel? bas coursed suujaah hugtsaandaa ajillaj coursiinhaa tolboriin heden huviig ch gsn toloh bolomjtoi yu? ta bolomjtoi bol hariulj ogno uu? bayarlalaa

Хариу Үлдээх

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

Та WordPress.com гэсэн бүртгэлээрээ сэтгэгдэл бичиж байна. Гарах /  Өөрчлөх )

Google photo

Та Google гэсэн бүртгэлээрээ сэтгэгдэл бичиж байна. Гарах /  Өөрчлөх )

Twitter picture

Та Twitter гэсэн бүртгэлээрээ сэтгэгдэл бичиж байна. Гарах /  Өөрчлөх )

Facebook photo

Та Facebook гэсэн бүртгэлээрээ сэтгэгдэл бичиж байна. Гарах /  Өөрчлөх )

Connecting to %s